Kansalaistoiminta
Kansalaistoiminta on ihmisten vapaaehtoista toimintaa yhteiseksi hyväksi, eikä se yleensä tähtää suoranaiseen rahalliseen hyötyyn. Yhdistykset, järjestöt, liikkeet ja puolueet muodostavat niin kutsutun kansalaisyhteiskunnan, joka on erillään yritystoiminnasta sekä kunnista ja valtiosta.
Moni yhteiskunnallisesti merkittävä toimija kuuluu kansalaistoiminnan piiriin. Kansalaistoimintaan kuuluvat esimerkiksi ammatilliset etujärjestöt, jotka valvovat työntekijöiden etuja työelämässä. Kansalaisjärjestöt ylläpitävät osaltaan terveydenhoitopalveluja ja edistävät eri kansalaisryhmien oikeuksia.
Suomen Punainen Risti, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja erilaiset potilasjärjestöt ovat esimerkkejä kansalaistoiminnasta, joita ilman suomalaisesta yhteiskunnasta puuttuisi tärkeitä palveluja.
Järjestöjen toiminta perustuu ensisijaisesti vapaaehtoisiin ihmisiin, jotka haluavat tukea toimintaa vapaaehtoistyötä tekemällä tai rahaa lahjoittamalla. Kansalaistoiminnassa ihmiset voivat edistää itselleen ja lähipiirilleen tärkeitä asioita ja aatteita.
Jos sinusta tuntuu, että jokin asia vaatii toimeen tarttumista, tarkista onko sen edistämiseksi jo perustettu yhdistys tai järjestö. Jos ei, kokoa yhteen muutama samoin ajatteleva ja perusta yhdistys. Yhteiskuntaan voit vaikuttaa myös puoluetoiminnassa.
Kansalaistoiminnan hyötyjä sinulle:
- voit edistää itsellesi tärkeitä asioita
- opit uutta: kokoustekniikkaa, vuorovaikutustaitoja, organisointitaitoja
- pääset näyttämään kykysi
- saat ystäviä
- voit luoda suhteita ja tavata päätöksentekijöitä
- saat merkinnän ansioluetteloosi.
