Uni ja lepo
Nukkuminen on tärkeää, sillä unen aikana elimistö ja aivot elpyvät rasituksista. Unessa päivän aikana opitut asiat siirtyvät pysyväismuistiin. Kunnon yöunien jälkeen oppiminen on helpompaa ja mieliala on vireä.
Unentarve on hyvin yksilöllistä. Nuorilla unentarve on suuri, vähintään 9 tuntia, koska kehittyvä vartalo ja aivot tarvitsevat unta. Aikuiset tulevat toimeen keskimäärin 7–8 tunnin yöunilla, mutta kymmenesosalle aikuisväestöstä riittää 6 tunnin unet. Vastaavasti kymmenesosan täytyy nukkua 9 tuntia tunteakseen itsensä virkeäksi.
Ennen nukkumaanmenoa tulee välttää vireystasoa nostavia aktiviteetteja, kuten tietokonepelien pelaamista. Vuorokausirytmi kannattaa pitää säännöllisenä, sillä sen kääntäminen on vaikeaa. Epäsäännöllinen unirytmi ja jatkuva unenpuute aiheuttavat vakavia terveysriskejä esimerkiksi sydämelle ja verenkiertoelimille.
Pitkittynyt univaje ja valvominen vaikuttavat keskittymiskykyyn ja tarkkaavaisuuteen. Vuorokauden valvominen vastaa yhden promillen humalatilaa. Esimerkiksi autolla ajamista pitää välttää väsyneenä ja varsinkin aamuyön tunteina, kun ihminen nukahtaa herkimmin.
Tilapäisistä univaikeuksista ei tarvitse huolestua. Pitkäkestoisina ne kuitenkin vaikuttavat terveyteen ja elämänlaatuun. Jos olet kärsinyt univaikeuksista yli kolmen kuukauden ajan, tutkituta asia lääkärissä. Vaikeudet voivat liittyä joko huonoon unensaantiin illalla, toistuvaan heräilyyn yön aikana tai siihen, ettei pysty aamulla nukahtamaan uudelleen kerran herättyään.
Levollisen unen vihollisia:
- valoisuus
- liian korkea huonelämpötila
- nälkä
- raskas ateria ennen nukkumaanmenoa
- rankka fyysinen rasitus ennen nukkumaanmenoa
- huono sänky, patja tai tyyny
- jotkut lääkkeet
- alkoholi
- masentuneisuus
- ahdistuneisuus
- jännittäminen
- traumat.
Lepo ja uni (Nyyti ry)
Vireys, väsymys ja suorituskyky (Terveyskirjasto)
Unettomuus (Terveyskirjasto)
