Stressi
Stressillä tarkoitetaan henkistä ja fyysistä uupumistilaa, jossa ihminen kokee, että häneen kohdistuu paljon paineita ja vaatimuksia. Kiire, työ- tai opiskeluongelmat, vaikeat perhesuhteet, ikävä elinympäristö ja äkilliset elämänmuutokset stressaavat helposti.
Myös positiiviset muutokset tai tilanteet saattavat olla stressaavia. Joku saattaa stressaantua vaikka juhlien järjestämisestä, vaikka juhlien pitäisi olla mukava asia.
Stressaantuminen ei seuraa automaattisesti mistään tietystä elämäntilanteesta, vaan stressin kokeminen riippuu ihmisen yksilöllisestä kyvystä käsitellä paineita aiheuttavia tilanteita. Stressi on monesti asennoitumiskysymys ja liittyy ihmisen elämänhallintataitoihin.
Lyhytaikainen stressi ei ole vaarallista, vaan saattaa jopa parantaa suoriutumista haasteista. Pitkäaikainen stressi sen sijaan voi olla vaaraksi terveydelle. Stressiä voit yrittää hallita itse asennoitumisellasi, mutta voit kertoa ongelmasta myös terveydenhoitajalle tai lääkärille.
Tavallisimpia stressin henkisiä oireita:
- jännittyneisyys
- aggressiot
- ärtymys
- levottomuus
- muistiongelmat
- unihäiriöt
- vaikeus tehdä päätöksiä.
Tavallisimpia stressin fyysisiä oireita:
- päänsärky
- huimaus
- sydämentykytys
- vatsavaivat
- tihentynyt virtsaamistarve
- hikoilu
- flunssakierre
- selkävaivat.
Hyviä keinoja stressin taltuttamiseen:
- Keskity olennaiseen.
- Varaa aikaa rentoutumiseen.
- Kerro huolistasi jollekin.
- Älä vatvo asioita päässäsi.
- Liiku tarpeeksi.
- Tarkkaile alkoholinkäyttöäsi.
- Hoida ihmissuhteitasi.
- Tee hyviä tekoja muille – ole mukava.
- Puutu työ- tai opiskeluolojesi epäkohtiin.
- Muista huumori.
Hyvinvointi ja stressi (Nyyti ry)
Stressi (Terveyskirjasto)
Stressaako? (Kuntoutussäätiö)
