Nuorisotiedotuksen tilanne on Suomessa nyt parempi kuin moneen vuoteen. Pisteiden verkosto on kattamassa pikkuhiljaa koko Suomen. Vuosien saatossa monien tiedotuspisteiden toiminnassa on ollut hiljaisia kausia, mutta sitkeimmät ovat säilyneet myös huonojen taloudellisten aikojen yli. Suurimmaksi ongelmaksi aloittelevat pisteet kokevat tiedon puutteen; mitä nuorisotiedotus itse asiassa on, mitkä ovat sen periaatteet, mistä tiedotuspiste itse saa tiedon.

Yhtenä huolen aiheena on, miten pitää nuorisotiedotuksen tämän hetkinen korkea taso yllä Suomessa. Valtakunnallisesti koordinoitu nuorisotiedotus takaisi jatkossa pisteiden laadukkuuden ja kehittäisi nuorisotiedotusta suunnitelmallisesti eteenpäin. Myös koulutus ja verkostoituminen voitaisiin hoitaa järjestelmällisemmin eikä lähes vapaaehtoispohjalta kuten nyt tapahtuu. Ne henkilöt, jotka ovat toimineet nuorisotiedotuksen parissa jo vuosia ovat suurimmalta osaltaan hankkineet oppinsa ulkomailla erilaisissa seminaareissa ja konferensseissa. Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kautta on voinut hakea mm. Eryican ja Euroopan neuvoston järjestämille kursseille. Näitä paikkoja ei kuitenkaan tulevaisuudessakaan riitä kaikille halukkaille, vaan nuorisotiedotuksen alalle pitäisi järjestää myös kansallista koulutusta.

Uusien pisteiden suunnittelun tärkein lähtökohta on kunkin alueen nuorten tiedon tarpeet. Vaikka pisteet toimivat kaikki samoilla eurooppalaisilla periaatteilla, ei niiden tule olla toistensa kopioita. 

Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry edustaa suomalaisia nuorisotiedotuspisteitä eurooppalaisessa nuorisotiedotuksen kattojärjestössä ERYlCAssa ( European Youth Information and Counselling Agency). Allianssi tarjoaa myös erilaisia tietopalveluita pisteille, kuten internetistä löytyvä Nuorisotiedon talo, erilaiset oppaat ja tutkimukset. 

TIEDONHALLINTA JA DOKUMENTOINTI

Nuorisotiedotuspisteessä työskenteleviltä vaaditaan hyvän asiakaspalvelutaidon lisäksi myös muita ammatillisia valmiuksia. Nuorten kysymyksiin vastaaminen on näkyvin osa toimintaa, mutta sen takana on paljon aikaa ja ammattitaitoa vaativia tehtäviä, jotta asiakkaille pystytään tarjoamaan oikeata ja ajan tasalla olevaa tietoa. Siis sitä mitä luvataankin. Suomessa toimivissa pisteissä ei ole käytössä valtakunnallista luokitus- ja tiedonkeräämisjärjestelmää. Sen olemassaolo helpottaisi työtä huomattavasti. Esim. Ranskassa ja Irlannissa on käytössä selkeät kansalliset tiedonluokitusjärjestelmät, ja näissä maissa pisteiden toimintaa helpottavat myös kansalliset tai alueelliset koordinaattorit. Tällä hetkellä osa suomalaisista pisteistä mm. Nappi keskus ja Nappi etäpisteet, Kompassi, yESBOxit ja Kokkolan NAPA -käyttävät väriluokitusta, joka on tuotu Ranskaan suuntautuneelta opintovierailulta "tuliaisena" Suomeen ja luotu siitä oma malli. Esiin nousee tällä hetkellä käytäntöjen kirjavuus ja päällekkäisyys. Tiedon päivittämisen muodot ovat kaikissa pisteissä hieman erilaisia ja työskentelytavat herättävät paljon keskustelua myös nuorisotiedotuksen periaatteiden näkökulmasta. Mitä tietoa tarvitaan, kenelle sitä annetaan, kuka vastaa tiedon luotettavuudesta ja mitä materiaalia hankitaan.

TULEVAISUUS

Keskustelua käydään mm. uuden informaatioteknologian hyödyntämisestä, tietokannoista ja niiden tarpeellisuudesta, pisteiden laadusta ja kriteereistä, viestinnästä ja vuorovaikutteisuudesta, pisteiden kummitoiminnasta, yhteisistä julkaisuista, tilastoinnista ja kansallisesta koordinoinnista.

KANSAINVÄLINEN TOIMINTA

Useat pisteet ovat hyödyntäneet mm. Euroopan Unionin nuoriso-ohjelman rahoitusta omissa hankkeissaan. Pisteet ovat järjestäneet kansainvälisiä opintovierailuita ja vahvistaneet verkostoaan. Nuorten kanssa yhteistyössä on toteutettu laadukkaita hankkeita mm. lehtiä, oppaita, nettisivuja, perustettu nuorisotiedotuspiste ja osallistuttu nuorisotiedotusaiheisiin teemaleireihin ja -seminaareihin. Osa pisteistä toimii myös lähettävänä- ja isäntäprojektina EU:n nuoriso-ohjelmassa suomalaisille ja ulkomaalaisille nuorille.