Loppukiri

Kirjoittaja: annukka @ 13.06.2010 22:22, kategoriassa Blogit, Pääsykoeblogi

Luulisi, että viimeisellä viikolla motivaatio lisääntyy, mutta ei tilastomatematiikkaa enää jaksa laskea. Kertaustunnillakin opettaja käski vain miettiä kaavoja, joilla tehtäviä voi tehdä, mutta niitä ei tarvinnut laskea loppuun. Teimme ryhmätyönä kertausmonisteen, jossa oli kaikkia tilastomatematiikan tehtäviä sekaisin. Ryhmätyö ei minusta ollut onnistunut, sillä kaikki vain sekoittivat toisiaan kyseenalaistaen jokaisen pienen ajatuksen. Tosi asiahan on, että kaikkiin laskuihin ei ole vain yhtä ja oikeaa ratkaisukaavaa, siksi mielestäni omasta intuitiosta kannattaa pitää kiinni.

Saimme harjoituspääsykokeen artikkeli- ja logiikkaosuuden takaisin. Artikkelit eivät olleet menneet hymyilyttävän hyvin. Varsinkin, kun väärästä vastauksesta sai miinuspisteen. Logiikan osuudesta tuli erinomaiset pisteet. Toivottavasti pääsykokeen logiikkaosuus olisi myös inhimillisen osaamisen rajoissa. Vanhoja pääsykokeita katsellessa osa logiikasta on nimittäin ollut sellaisia, joita ei kukaan hakijoista ole välttämättä osannut. Sellaisia tehtäviähän ei välttämättä sitten arvostella ollenkaan.

Viimeisinä päivinä yritin vain rentoutua, etten kokisi viime hetkien paniikkia ja sekoittaisi itseäni kaikessa. Otin Tampereesta irti mitä sain ja kävin Särkänniemessä ystäväni tultua Oulusta käymään. Maanantaina vanhemmat tulivat luokseni ja olin jo pakannut kamppeet ja muuttovalmiina lähtemään takaisin Ouluun. Tiistaina koe alkoi kahdelta ja olimme hyvissä ajoin yliopistolla. En potenut mitään jännitysoireita, mikä ihmetytti.

Kokeen eteen saatua sain heti ideoita siitä, millä kaavoilla tarttua tilastomatemaattisiin tehtäviin. Logiikkaosuus oli todella pitkä, mikä aiheutti lannistusta alkuun, kun ajattelin ajan loppuvan. Logiikkatehtävissä hyödynnettiin myös artikkelien tietoa ja psykologiatietoutta. Säästin ne viimeisiksi, koska ajattelin artikkelien ja tilastomatematiikan tehtävien olevan tärkeämpiä. Artikkeleiden monivalinnoista sai valita useammankin kohdan oikeaksi vaihtoehdoksi, mikä vaikeutti tehtäviä. Kysymyksetkin olivat vaikeamman oloisia kuin Valmennuskeskuksen järjestämässä kokeessa olleet monivalinnat.

Mussutin suklaata ja hymyilin tehtäviä ratkoessa Valmennuskeskuksen opettajan antamien ohjeiden mukaisesti. Tuntui kuin olisin lentänyt aikaa nopeampaa, sillä sain kaikkiin tehtäviin vastausyrityksiä. En antanut muiden 1300 hakijan häiritä ajatuksiani ja virnistin. Melkein vilkutin heille, jotka ovesta lähtivät jo ensimmäisten parien tuntien aikana. Tässäkin toimin opettajan ohjeiden mukaisesti.

Tein koetta itse viimeiseen sekuntiin asti ja jonotin kilpailijoiden kanssa koetta palauttamaan. Olisi tehnyt mieli kysellä tuntemattomilta, että mitä kaavoja oli käytetty ja mitä ei. Avattuani puhelimen siihen oli jo tullut viestiä, että uljas kyytini odotti nokka Oulua kohden pihalla. Mielissäni nousin sen kyytiin ja jätin Tampereen seikkailun taakseni.